Olipas kerrassaan mukava viikonloppu. Ykkösuutisena Sebastianin hienosti mennyt eka näyttely Anten kanssa. Näyttely oli siis kansallinen kaikkien rotujen näyttely Slovenian Mariborissa. Sebastian totutteli uuteen handleriinsä ja uusi handleri Sebastianin metkuihin ja mehi ihan sen verran mukasvasti, että Sebastian sai sertin, oli ROP ja voitti vielä ryhmänkin! :) Aivan mahtava harjoitus pojille ja ensi viikolla he suuntaavatkin sitten jo ihan oikeaan CACIB jahtiin! Vitsi olen iloinen, että Sebastian voi hyvin toisella puolella Eurooppaa. Se tykkää puuhata eri rotuisten koirien kanssa, ei haittaa vaikka kaverina on skotti tai amerikanakita. Natalija juuri kirjoitti olleensa metsä retkellä Sebastianin ja PBGV Puccin kanssa ja heillä oli ollut niin hauskaa. Jo innolla odottelen kaikkea tulevaisuuden yhteistyöprojekteja Anten ja Natalijan kanssa!
Suomessa viikonlopun näyttelyissä meni myös hienosti. Satu teki hienoa työtä "Zidan" Foogel Noce Moscata kanssa ja voitti ROPin ja sertin Simpeeleen ryhmiksessä. Samaisessa näyttelyssä "Wellu" Foogel Feliciano oli ekassa näyttelyssään Rop-pentu, hienoa Wellu & Milla. Anne ja "Uma" Foogel Spumante metsästivät yhden vara-sertin varastoon lisää. Kehässä käväisi mallikkaasti esiintymässä myös "Pippi" ja Sofia, mutta tuomari ei ymmärtänyt hyvän päälle...No pääasia on että tytöillä oli kivaa! "Tara" Foogel Caprera teki muutaman agility startin, mutta huipputulokset jäivät niin lähellä. Huipulla se on niin pienestä kiinni! :)
Eilen sitten tuli Tampereelta kivoja uutisia. "Matias" Foogel Basileo oli uuden emäntänsä Eijan ohjastamana agility alkeiskurssi karsinnoissa ja treenipaikka heltisi. Hiphurraa, tuota lajia Matias aivan varmasti rakastaa, on se sellainen kenguru! :)
Minä taas olin Tildan sprinkun kanssa ekoissa agility treeneissä täällä Veikkolassa eilen. Olin ajatellut, että neiti olisi vähän saanut materiaalia korvien väliin ja malttia.....Mutta mitä vielä! Agility esteitten näkeminen pelkästään saa sen käymään niin kuumana! Meillä oli uusi oikein pätevän tuntuinen vetäjä ja saimme paljon hyviä vinkkejä. Käytännössä ratamme sujui niin, että Tilda teki esteen ja kiersi aina välissä kentän ympäri ja sitten seuraavalle esteelle..... Tildassa kuulema on paljon potentiaa, mutta vaatii hippasen työtä opettaa se rauhoittumaan edes piirun verran! Mutta kovat itsetutkiskelut on tässä tehtynä ja monta asiaa pitää muutta. Luotan edelleen siihen, että tänä vuonna me voitais vielä vaikka kisata! :) Lisäksi olen herätellyt pientä ajatusta siitä, että kokeilisin agilityä myös medi-kokoisen lagotto neitimme Merin kanssa! Saa nähdä......Neiti ainakin näillä näkymin tulee lomailemaan Veikkolaan ensi viikolla, katsotaan!
